Iso-Britannia avaa historiansa suurimman riippumattoman tutkimuskeskuksen pelihaittojen torjuntaan

Kirjoittanut: Kathryn Evans. Alkuperäinen julkaisu: iGaming Business (iGB). Julkaistu: [14.5.2026] Alkuperäinen artikkeli.

Rahapelimarkkinoiden nopea digitalisoituminen ja pelitapojen muutos ovat asettaneet sääntelijät ja päättäjät uudenlaisten haasteiden eteen ympäri Eurooppaa. Pelkkä rajoitusten asettaminen ei enää riitä, vaan tehokas haittojen torjunta vaatii tuekseen syvällistä, puolueetonta ja tieteellisesti kestävää tietoa. Tähän asti kattavan tutkimusnäytön puute on usein hidastanut tehokkaiden hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytoimien kehittämistä.

Vastauksena tähän tietovajeeseen Iso-Britannian hallitus on nyt virallisesti avannut maan kaikkien aikojen suurimman itsenäisen tutkimuskeskuksen. Gambling Harms Research UK (GHR-UK) -niminen osaamiskeskus on perustettu paikkaamaan näitä pitkäaikaisia puutteita ja varmistamaan, että tulevaisuuden päätöksenteko nojaa vahvaan näyttöön pelkän arvailun sijaan.

Uuden keskuksen rahoituksesta vastaa valtiollinen tutkimus- ja innovaatiovirasto UKRI ja toimintaa rahoitetaan viime vuonna voimaan astuneella lakisääteisellä rahapelimaksulla. Hankkeen takana on useiden huippuyliopistojen yhteenliittymä, johon kuuluvat Glasgow, Sheffield, Swansea sekä King’s College London.

Miljoonien investointi riippumattomaan tietoon

Lakisääteisestä rahapelimaksusta ohjataan 20 prosentin osuus suoraan UKRI:n hallinnoimaan tutkimukseen. Budjettivuodelle 2025–2026 tämä tarkoittaa noin 22,1 miljoonan punnan rahoitusta. Summa on merkittävä lisäys aiempaan ja se täydentää muita määrärahoja, kuten pelihaittoja ehkäiseville järjestöille aiemmin tänä vuonna myönnettyä 25,4 miljoonan punnan pottia.

Keskuksen tavoitteena on hyödyntää julkisia tietoaineistoja ja luoda uusia oivalluksia pelaamisen vaikutuksista. Tutkimusaiheet kattavat laajasti eri osa-alueita:

• Rahapelit ja urheilu: Miten vedonlyönti ja ammattiurheilu kytkeytyvät toisiinsa.
• Digitaalinen rahapelaaminen: Nettikasinoiden ja videopelien rahapelaamista muistuttavien ominaisuuksien väliset yhteydet.
• Rakenteelliset tekijät: Mitkä tekijät yhteiskunnassa ja pelituotteissa itsessään ajavat pelihaittojen syntymistä.

UKRI:n esittämien arvioiden mukaan haitallinen pelaaminen maksaa Britannian taloudelle maltillisenkin arvion mukaan noin 1,4 miljardia puntaa vuodessa. Taloudellisten menetysten ohella keskuksen fokuksessa ovat kansanterveydelliset vaikutukset ja rikosoikeudelliset kysymykset, sekä vakavat yksilölliset seuraukset kuten masennus ja talousvaikeudet.

Irti alan suorasta vaikutusvallasta

Yksi keskuksen keskeisimmistä tehtävistä on varmistaa täysi riippumattomuus kaupallisista rahapelintarjoajista. Keskustelu tutkimuksen rahoituksesta kävi kuumana keväällä 2025, jolloin tutkijat nostivat esiin eettiset huolet alan itse rahoittamasta tutkimuksesta. Keskuksen johtaja, professori Heather Wardle, on aiemmin huomauttanut, että alan rahoittama tutkimus on saattanut ohjailla kysymyksenasetteluja ja näkökulmia.

Riippumattomuuden varmistamiseksi GHR-UK on luonut erittäin vahvan hallinto- ja rehellisyyskehyksen. Lisäksi keskuksen toiminnassa painotetaan niiden ihmisten kokemuksia, jotka ovat itse kärsineet pelihaittoja. Lived-experience-kokemusvastaavaksi nimitetty Martin Jones painottaa, ettei tutkimus saa olla vain teoreettinen harjoitus, vaan sen on oikeasti kytkeydyttävä todellisiin ongelmiin kuten algoritmien toimintaan ja taloudellisen datan analysointiin.

Sääntelykehitys ja julkinen keskustelu kiihtyvät

Tutkimuskeskuksen avaaminen ajoittuu hetkeen, jolloin Britanniassa käydään poikkeuksellisen vilkasta keskustelua rahapelimainonnasta kansanterveydellisenä kysymyksenä. Tuoreet selvitykset ovat nostaneet esiin huolestuttavia lukuja esimerkiksi opiskelijoiden pelaamisesta, ja parlamentissa rahapelihaitat on rinnastettu yhä suoremmin laajoihin yhteiskunnallisiin terveysongelmiin. Tämä kehitys on lisännyt painetta luoda sääntelyä, joka pohjautuu kaupallisten intressien sijaan puhtaasti tieteelliseen näyttöön.

Samaan aikaan Britannian hallitus on julkistanut suunnitelmia erityisen laittoman pelaamisen työryhmän perustamisesta. Tämän uuden elimen tehtävänä on estää rahaliikenne lisensoimattomille operaattoreille, puuttua harmaan markkinan verkkomainontaan ja tiivistää eri viranomaisten välistä valvontayhteistyötä. Tutkimuskeskuksen tuottama data on keskeisessä roolissa, kun viranomaiset pyrkivät tunnistamaan ja tukkimaan laittomien toimijoiden käyttämiä porsaanreikiä.

Olisiko vastaavalle riippumattomalle keskukselle tarvetta myös Suomessa?

Britannian uusi malli tarjoaa mielenkiintoisen verrokin Suomelle, jossa rahapelijärjestelmän suuri murros on jo käynnissä. Suomessa pelihaittojen tutkimus ja ehkäisy on perinteisesti rahoitettu pelituotoilla, mutta siirtyminen lisenssijärjestelmään pakottaa pohtimaan rahoituksen ja riippumattomuuden uusia suuntaviivoja.

Vastaavan tutkimuskeskuksen perustaminen Suomeen voisi tarjota selkeitä hyötyjä usealla tasolla:

• Poliittisen päätöksenteon tuki: Kun sääntelyä päivitetään, päätösten on perustuttava ajantasaiseen suomalaiseen dataan eikä vain muiden maiden kokemuksiin.
• Tutkimuksen puolueettomuus: Riippumaton rahoitusmalli hälventäisi epäilyksiä siitä, että pelialan kaupalliset intressit pääsisivät vaikuttamaan tutkimusaiheisiin tai tulosten tulkintaan.
• Uudet teknologiat: Suomalainen osaaminen algoritmien ja datan analysoinnissa voisi auttaa tunnistamaan riskikäyttäytymistä entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Vaikka Suomessa tehdään jo nyt korkeatasoista tutkimusta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta, Britannian mallin mukainen laajempi yliopistojen ja viranomaisten yhteenliittymä voisi nostaa suomalaisen vastuullisuusosaamisen kansainväliselle huipulle. Samalla se varmistaisi, että pelaajien suojelu pysyy teknisen kehityksen tahdissa myös uudessa markkinatilanteessa.